Edellisen lennätyksen tuloksena pakokaasuista tullutta öljyä oli siivessä ja rungossa todella runsaasti. Öljyroiskeita vähentämään kiinnitin koneen pakoputkeen silikonisen jatkopätkän.
Putsasin putken pään tärpätillä ja vedin pätkän nippusiteillä tiukasti putkeen kiinni. Jatkopätkän kirkkaanoranssi väri ei ole paras mahdollinen, mutta se lienee toisarvoinen seikka.
Pakoputken virityksen jälkeen pakkasin tavarani ja suuntasin kentälle. Tapasin siellä jälleen Derekin joka tarjoutui jälleen avustamaan koneen lennätyksessä. Tällä kertaa hänellä oli parilennätykseen vaadittava kakkosohjain ja niitä yhdistävä kaapeli. Paikalle löysi myös vaimoni sukulaissetä joka ystävällisesti tarjoutui kuvaamaan lennätystä. Kentällä järjestettiin sattumoisin myös jokaviikkoinen lentokerhon kokous johon minut pyydettiin mukaan vaikken vielä kerhoon olekaan kerinnyt liittyä. Kokouksessa puidut aiheet vaihtelivat melumittausten järjestelyistä viikolla sattuneiden tapahtumien puintiin ja tulevien tapahtumien julkistamiseen. Kokouksen jälkeen oli lennätyksen aika.
Kone asetettiin lentoalustalle ja höräytin sen käyntiin startterilla ensiyrittämällä. Siirryimme kiitoradalle rullaten konetta nurmikolla. Kone nousi ilmaan muitta mutkitta ja muutaman kierroksen jälkeen Derek antoi koneen ohjauksen minun ohjameni hallintaan. Lentotuntuma oli aika tarkkaan samanlainen kuin simulaattorissa, ongelmana oli enemmänkin koneen asennon näkeminen tarkasti ja ohjausliikkeiden perustaminen näköhavaintoon. Derek antoi kädestä pitäen jatkuvasti ohjeita minne lentää ja minä noudatin niitä. Tavoitteena oli lentää suorakaiteen muotoista rataa niin että ensimmäinen pitkä osuus on kiitoradan päällä, kone oikenee kaarroksesta vaakalentoon lyhellä osuudella vain hetkeksi ja lentää suorakaiteen toisen pitkän osuuden kauempana kiitoradasta. Noin kuuden minuutin lennätyksen jälkeen koneen kaasusäätö alkoi temppuilemaan, kierrokset nousivat ja laskivat sattumanvaraisen oloisesti, Derek otti koneen oman ohjaimensa hallintaan ja laskeutui varsin näppärällä kaarroksella pehmeästi suoraan eteemme.
Elämäni ensimmäisen rc-lennätykseni jälkeen palasimme varikolle ja olo oli suurenmoinen! Arvelimme kaasun temppuilun johtuvan moottorin seossäädöistä ja päätimme säätää moottoria hieman rikkaammalle. Tankkasin koneen seuraavaa lentoa varten ja noin kymmenen minuutin jälkeen oli aika jälleen lähteä taivaalle. Alla näkyvällä videolla käynnistän koneen moottorin, pidän konetta pystytasossa ja Derek säätää moottoria pykälän rikkaammalle jonka jälkeen rullaamme kiitoradalle ja lähdemme lentoon.
Sukulaissedän kuvaamiseen jäi toivomisen varaa enkä saanut talteen kunnon kuvamateriaalia itse lennätyksestä. Videoleikkeillä näkyy enimmäkseen pelkkää taivasta ja välillä kuvan ohitse viuhahtaa kärpäsenkokoinen piste. Seoksen asettaminen rikkkaammalle sai moottorin käymään täyteläisemmin ja vastaamaan kaasuun nopeammin. Viiden minuutin suorakaidelentelyn jälkeen kaasu temppuili jälleen hetken jonka jälkeen koneen moottori sammui kokonaan. Toisella videolla näkyy kuinka Derek tuo sammuneen koneen jälleen kentälle pehmeästi laskeutuen suoraan eteemme.
Toisen lennon jälkeen palasin varikolle hieman mietteliäänä. Kaasuongelma ei johtunut moottorin seosasetuksesta vaan kaasu alkoi temppuilemaan aivan samalla tavalla kuin ensimmäiselläkin lennolla.
Lensimme vielä kaksi kertaa ja kaasu temppuili kummallakin kerralla samalla tavalla. Viimeisen laskeutumisen jälkeen ymmärsin yhtäkkiä mistä on kysymys. 24.3. julkaisemassani postauksessa esittelen polttoainetankin rakenteen. Polttoaineliittimeen tuleva painolla varustettu imuletku taipuu painon ansiosta tankin sisällä aina sinne missä polttoaine on ja näin koneella voi lentää missä tahansa asennossa ja moottori saa letkusta aina polttoainetta eikä ilmaa. Minun tankissa oleva letku oli kuitenkin työnnetty liittimeen vähän liian syvälle niin että vapaana roikkuva osuus jäi liian lyhyeksi eikä se osunut tankin reunaan vaan jäi vähän irtaalleen roikkumaan. Polttoaineen vähetessä se lainehtii tankissa edes takaisin ja letkun pää hörppää välillä ilmaa joka aiheuttaa edelläkuvaillun käyttäytymisen.
Sain kuitenkin lentokokemusta parinkymmenen minuutin verran ja kuviolento sujui joka kerralla vähän paremmin. Hieno päivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti