Lisää kuvia

Putsasin koneen huolellisesti öljystä ikkunanpesuaineella ja pyyhin pesuaineet pois pinnasta vedellä kostutetun rätillä. Kuvassa näkyvän virtanapin käänsin ympäri, sillä koneen kylkeä pitkin laahaten kone olisi mennyt napista off-tilaan.

Seuraavaksi tarkistin että moottorikupu on kunnossa ja paikallaan, viilasin kuvusta pienen viilun pois mistä se kosketti moottoria. Kupu saa olla erittäin lähellä sitä mutta suora kosketus polttaa kupuun mustia jälkiä. Kuvissa näkyy myös kuvun virheellisen sovituksen vuoksi venytetyt reiät. Ensimmäisessä kuvassa näkyvä pieni reikä on alaneulan säädöille. Toisessa kuvassa näkyvä L:n muotoinen reikä puolestaan yläneulalle. Etupyörän jousesta läpivedetty letku on tankkausletku.

Lopuksi vielä kuva koneen akusta ja vastaanottimesta. Sidoin paketin toisiinsa nippusiteillä ja kiinnitin paketin koneeseen tarranauhalla. Alaoikealla näkyy myös kuinka sidoin vapaana repsottavat johdot nipuksi löyästi nippusiteellä.

Seuraavaksi tarkoitus olisi kiinnittää vapaana repsottanut tankkausletku moottorikuvun sisäpuolelle venttiilillä sekä laittaa akun lataustilaa ilmentävä ledirivi ohjaamon kuvun sisään.

Simulaattorivideo

Sunnuntaina en muiden kiireiden vuoksi kerinnytkään kentälle ja kelikin oli melko tuulinen. Lensin sen sijaan simulaattorilla hieman. Videossa näkyy ilmassa leijuvien renkaiden läpi lentelyä. Kuvakulma on lentäessä kiinnitetty koneen keulaan joten kyseessä ei ole siinä mielessä täysin realistinen rc-lennokkitilanne, mutta hyvää harjoittelua koneen ohjauksen ja kaasun koordinoinnissa.

Ensilento

Heräsin tänään aamulla virkeänä ja valmiina ensimmäistä introlentoani varten. Jätin oman puolivalmiin koneeni kotiin kun ei siitä olisi ollut mitään hyötyä. Kenttä näytti erittäin hyvältä. Se koostui valtavasta tasaisesta niitystä, kiitoradasta, aidatusta lentäjäalueesta, katsojille varatusta alueesta, pienestä kahviosta sekä lentovarikosta jossa laskin olevan 10 huoltopöytää. Varikon edessä oli pieniä betonisia alustoja joiden reunalla vaahtomuovilla vuoratut pylväät jonka väliin koneen pyrstö laitetaan niin että kone lepää betonialustalla pyrstöstään kiinni paikallaan. Konetta voi kierrättää siinä vaikka täysillä tehoilla eikä kone liiku mihinkään.

Saavuin sovitusti paikalle puolen kymmenen maissa ja melkein joka pöydällä oli koneita ja ihmisiä varmaan lähemmäs neljäkymmentä. Kouluttajaa odotellessani jutustelin pitkät pätkät eteläafrikkalaisen mieshenkilön kanssa joka oli lennellyt kotimaassaan nelisen vuotta paikallisesta standardista eroavalla mode-2 -ohjaimella jossa kaasuvipu on ohjaimen vasemmalla puolella. Kerhon sääntöjen mukaan hän ei ensialkuun saa kokemuksestaan huolimatta nousta yksin ilmaan vaan kouluttajan on määrä nostaa hänen ohjaimeen kiinnitettävällä master-ohjaimella kone ensin ilmaan ja tarkistaa että kaikki on ok. Mode-2 -asetuksesta johtuen sopivaa master-ohjainta ei löytynyt ja kaveri ei saanut lentolupaa.

Kouluttajan saapuessa paikalle kävi ilmi että kerhon yhteinen traineri olikin jonkun muun hallussa ja jäänyt kotiin eikä korvaavaa harjoituskonetta löytynyt. Poistuin paikalta pettyneenä. Kotona sain tarmonpuuskan ja päätin käyttää vapaaksi jääneen aamunpäiväni laittaa konetta niin pitkälle kuin mahdollista. Sorvasin moottorikupuun sopivat lisäreiät eilisen katastrofin jäljiltä, kiinnitin kuvun ja potkurin paikalleen ja sovitin akun ja vastaanottimen koneen keskiosaan tarranauhalla. Leikkasin pienet reiät siiven yläpuolelle ja kiinnitin virtakatkaisijan paikalleen. Pidin hommassa sen verran kiirettä ettei aikaa kuvien ottamiselle jäänyt. Laittamatta jäi vielä akkumittari ja moottorikupuun tuleva polttoaineliitin joita kiinnittäessä otan puuttuvat kuvat koneesta. Noin yhden maissa iltapäivällä totesin koneen valmiiksi, pakkasin tavarani ja suuntasin takaisin kentälle.

Tuulisesta säästä johtuen paikalla ei ollut enää kuin noin kymmenen henkilöä. Kouluttaja oli vielä paikalla ja hän ohjasi minut kahden harrastajan, Craigin ja Derrickin huomaan jotka ottivat koneeni tarkistettavakseen. Koneesta ei löytynyt (kiitos myyjä Brendanin vinkkien ja avustuksen) oikein mitään pahaa sanottavaa, kakkosvastaanotin ei ollut optimaalisessa suunnassa ja se korjattiin saman tien.

Tarkistuksen jälkeen koneeseen laitettiin virrat, siitä tarkistettiin säädettiin siivekkeiden asennot ja äärikulmat. Kone asetettiin betonialustalle ja kone höräytettiin käyntiin. Se kävi huomattavasti tasaisemmin ja matalammalla kierrosalueella kuin mihin autopuolella olin tottunut. Säädöt asetettiin rikkaalle ja moottoria käytettiin alustalla parin tankillisen verran jonka jälkeen oli vuorossa koneen ensilento. Derrick sanoi ettei hänellä ole minun DX7 -ohjaimeen sopivaa ohjainta vaan että hän tekee sillä ainoastaan koelennon ja trimmaa koneen niin että se lentää vaakatasossa ja suoraan. Mies nosti koneen ilmaan ja sääti trimmit kohdalleen ensiyrittämällä. Lentoa kesti ehkä viitisen minuuttia, mutta se tuntui ajattomalta. Kone lensi aivan uskomattomani hyvin, vielä paljon paremmin kuin odotin. Derrick teki n. 100-metrisiä silmukoita ja muuta taitolentoa puolikaasulla.

Täydellisen laskeutumisen jälkeen kone otettiin takaisin varikolle, pyyhin sen öljystä jota sisäänajon takia vasemmassa siivessä oli aika tavalla, pakkasin tavarani ja suuntasin kotiin. Uskomaton kokemus, huomenna uudelleen!

PS. Kentällä tapahtui myös lentoturma juuri ennen omaa ensilentoani. Eräs harrastaja menetti erittäin suuren koneensa hallinnan ja se syöksyi syöksykierteessä kenttään. Jälki oli lohdutonta, koneesta jäi jäljelle pelkkää silppua. Vähäisen kokemukseni pohjalta arvioisin että uuden vastaavan koneen hinta kiikkuu jossakin 5000 euron kieppeillä. Kiva harrastus näytti heti myös synkän kääntöpuolensa.

Loppuun vielä ilmakuva kentästä. Lähde: www.larcs.com.au

Uutisia

Hyviä ja huonoja uutisia. Huonot ensin. Käytin nelisen tuntia moottorikuvun sorvaamiseen oikean muotoiseksi, pujotin paikalleen ja huomasin että se on n. 1cm liian edessä niin että potkuri ei mahdu paikalleen. Huomenna pitää laajentaa reikiä kuvussa niin että kaikki sopii. Rei'istä tulee jonkin verran isommat kuin pitäisi mutten usko että se vaikuttaa lopputulokseen muuten kuin ehkä kuvun estetiikkaan. Harmi sinänsä kun kone on sitä kupua vailla valmis.

Sitten hyvät uutiset. Minulla on treffit lentokerhot huomenna aamulla kouluttajan kanssa. Menen siis vihdoin lentämään oikealla rc-koneella!

Kerholta palattuani sorvaan kuvun muotoonsa niin että pääsen sillä lentämään sunnuntaina.

Uusia tarvikkeita ja työkaluja

Ostin konetta varten lisää työkaluja; leikkuripihdit ja muutaman sarjan kuusiokoloavaimia.

Lisäksi hankin koneeseen (vasemmalta luettuna) polttoainepumpun, starttihehkun sekä starttimoottorin. Pumppua ja starttimoottoria on tarkoitus käyttää hankkimastani 7 Ah lyijygeeliakusta.

Erikoistarvikkeina hankin ledinäytön jännitenäytöksi sekä liittimen polttoaineletkulle. Perusmallissa polttoaineletku roikkuu vapaana koneen nokasta mutta nyt sen saa siististi moottorikupuun paikalleen. Jännitenäyttö tulee ohjaamoon.

Kasaaminen osa 7

Moottorin kiinnitys

Lennokin moottorin kiinnitys oli kasaamisen toistaiseksi työläin ja hankalin vaihe. Moottori piti saada päältä katsottuna kahden asteen kulmaan eikä se suoraan edes istunut vapaasti pukeilla vaan pukkeja piti muotoilla. Kuvassa näkyy miten sinisten moottoripukkien päät ovat vähän vinossa ulospäin.

Jyrsin Dremelillä pukkien kylkiin sopivat urat siten että moottorin akselin kärki oli osapuilleen 4mm keskilinjasta vinossa eli koko moottori kahden asteen kulmassa.

Lopulta moottori istui pukeilla vapaasti oikeassa kulmassa ja moottorin pulteille tulevat reiätkin onnistui nappiin.

Kuvassa näkyy muuten myös nokkapyörä jonka laitoin sivunmennen paikoilleen ja kiinnitin servon koneen peräsinservon työntötankoon.

Kasaaminen osa 6

Servot

Koneen runkoon tulevien servojen kiinnittäminen oli helppoa puuhaa. Servoille oli valmiina sopivan kokoiset kolot, esiasennettujen työntötankojen sijainneista katsottiin servojen tarkat paikat niin että ne taivuttivat tankoja mahdollisimman vähän. Tämän jälkeen ruuveille porattiin pienet 1/16" pilottireiät ja kiinnitettiin servot ruuveilla paikoilleen. Kuvassa työntötangot on vielä lyhentämättöminä. Servot istuivat kiinnittämisen jälkeen jämäkästi paikoillaan ja peräsin sekä korkeusvakaaja liikkuivat ripeästi ja tarkasti ääriasentoihinsa.

Kokoamisen lisäksi olen lennellyt simulaattorilla jonkin verran. Painopistealueina laskeutumisen lisäksi renkaiden läpi lentely (kuvakulma koneen nokasta) ja nelivaihekäännös jossa lennetään aina yhdellä sivulla kerrallaan pituusakselin ympäri kääntyen.

Seuraavana ja viimeisenä vaiheena kasaamisessa moottori ja moottorikupu sekä koneen viimeistely.

Kasaaminen osa 5

Pyrstön kiinnitys

Kävin jälleen myyjän eli Brendanin työpajalla kokoamassa konetta koska pyrstön liimaukseen tarvittiin epoksiliimoja joita en ole hankkinut. Brendan katseli myös edellisessä postauksessa laittamiani servotankoja ja totesi että olin ruuvannut toisen aivan liian ulos koska se oli leikattu liian lyhyeksi. Hän asensi uudet tangot ja näytti myös 'Z-kiinnityksen' jossa tangon pää leikataan erityisellä työkalulla zetan muotoiseksi eikä erillisiä epävarmuutta lisääviä muovipaloja kiinnitykseen tarvita. Peräsimen asennukseen liittyi paljon enemmän näkökohtia kuin ohjekirjasta kävi ilmi. Brendan asetteli sivuvakaajaa paikalleen toistakymmentä minuuttia mittaillen koko ajan sen molempien päiden etäisyyttä siivestä sekä rungosta. Symmetria on kuulemma lento-ominaisuuksien kannalta ehdottoman tärkeää. Brendan huomasi myös että sivuvakaaja oli vinossa suoraan edestä katsoen siiven vaakatasoon nähden ja liiman kuivuessa vakaajalle laitettiin painoa niin että se vääntyi vaakatasoon. Lopputuloksena koko koneen rakenne on millin tarkkuudella suora ja toivottavasti se myös lentää sen mukaisesti. Tänä aamuna kiinnittelin peräsimeen ja vakaajaan servosarvet ja niihin työntötangot.

Koneesta puuttuu enää moottori, moottorikupu ja servot joten seuraavana käydään niiden kimppuun.