Ensilento

Heräsin tänään aamulla virkeänä ja valmiina ensimmäistä introlentoani varten. Jätin oman puolivalmiin koneeni kotiin kun ei siitä olisi ollut mitään hyötyä. Kenttä näytti erittäin hyvältä. Se koostui valtavasta tasaisesta niitystä, kiitoradasta, aidatusta lentäjäalueesta, katsojille varatusta alueesta, pienestä kahviosta sekä lentovarikosta jossa laskin olevan 10 huoltopöytää. Varikon edessä oli pieniä betonisia alustoja joiden reunalla vaahtomuovilla vuoratut pylväät jonka väliin koneen pyrstö laitetaan niin että kone lepää betonialustalla pyrstöstään kiinni paikallaan. Konetta voi kierrättää siinä vaikka täysillä tehoilla eikä kone liiku mihinkään.

Saavuin sovitusti paikalle puolen kymmenen maissa ja melkein joka pöydällä oli koneita ja ihmisiä varmaan lähemmäs neljäkymmentä. Kouluttajaa odotellessani jutustelin pitkät pätkät eteläafrikkalaisen mieshenkilön kanssa joka oli lennellyt kotimaassaan nelisen vuotta paikallisesta standardista eroavalla mode-2 -ohjaimella jossa kaasuvipu on ohjaimen vasemmalla puolella. Kerhon sääntöjen mukaan hän ei ensialkuun saa kokemuksestaan huolimatta nousta yksin ilmaan vaan kouluttajan on määrä nostaa hänen ohjaimeen kiinnitettävällä master-ohjaimella kone ensin ilmaan ja tarkistaa että kaikki on ok. Mode-2 -asetuksesta johtuen sopivaa master-ohjainta ei löytynyt ja kaveri ei saanut lentolupaa.

Kouluttajan saapuessa paikalle kävi ilmi että kerhon yhteinen traineri olikin jonkun muun hallussa ja jäänyt kotiin eikä korvaavaa harjoituskonetta löytynyt. Poistuin paikalta pettyneenä. Kotona sain tarmonpuuskan ja päätin käyttää vapaaksi jääneen aamunpäiväni laittaa konetta niin pitkälle kuin mahdollista. Sorvasin moottorikupuun sopivat lisäreiät eilisen katastrofin jäljiltä, kiinnitin kuvun ja potkurin paikalleen ja sovitin akun ja vastaanottimen koneen keskiosaan tarranauhalla. Leikkasin pienet reiät siiven yläpuolelle ja kiinnitin virtakatkaisijan paikalleen. Pidin hommassa sen verran kiirettä ettei aikaa kuvien ottamiselle jäänyt. Laittamatta jäi vielä akkumittari ja moottorikupuun tuleva polttoaineliitin joita kiinnittäessä otan puuttuvat kuvat koneesta. Noin yhden maissa iltapäivällä totesin koneen valmiiksi, pakkasin tavarani ja suuntasin takaisin kentälle.

Tuulisesta säästä johtuen paikalla ei ollut enää kuin noin kymmenen henkilöä. Kouluttaja oli vielä paikalla ja hän ohjasi minut kahden harrastajan, Craigin ja Derrickin huomaan jotka ottivat koneeni tarkistettavakseen. Koneesta ei löytynyt (kiitos myyjä Brendanin vinkkien ja avustuksen) oikein mitään pahaa sanottavaa, kakkosvastaanotin ei ollut optimaalisessa suunnassa ja se korjattiin saman tien.

Tarkistuksen jälkeen koneeseen laitettiin virrat, siitä tarkistettiin säädettiin siivekkeiden asennot ja äärikulmat. Kone asetettiin betonialustalle ja kone höräytettiin käyntiin. Se kävi huomattavasti tasaisemmin ja matalammalla kierrosalueella kuin mihin autopuolella olin tottunut. Säädöt asetettiin rikkaalle ja moottoria käytettiin alustalla parin tankillisen verran jonka jälkeen oli vuorossa koneen ensilento. Derrick sanoi ettei hänellä ole minun DX7 -ohjaimeen sopivaa ohjainta vaan että hän tekee sillä ainoastaan koelennon ja trimmaa koneen niin että se lentää vaakatasossa ja suoraan. Mies nosti koneen ilmaan ja sääti trimmit kohdalleen ensiyrittämällä. Lentoa kesti ehkä viitisen minuuttia, mutta se tuntui ajattomalta. Kone lensi aivan uskomattomani hyvin, vielä paljon paremmin kuin odotin. Derrick teki n. 100-metrisiä silmukoita ja muuta taitolentoa puolikaasulla.

Täydellisen laskeutumisen jälkeen kone otettiin takaisin varikolle, pyyhin sen öljystä jota sisäänajon takia vasemmassa siivessä oli aika tavalla, pakkasin tavarani ja suuntasin kotiin. Uskomaton kokemus, huomenna uudelleen!

PS. Kentällä tapahtui myös lentoturma juuri ennen omaa ensilentoani. Eräs harrastaja menetti erittäin suuren koneensa hallinnan ja se syöksyi syöksykierteessä kenttään. Jälki oli lohdutonta, koneesta jäi jäljelle pelkkää silppua. Vähäisen kokemukseni pohjalta arvioisin että uuden vastaavan koneen hinta kiikkuu jossakin 5000 euron kieppeillä. Kiva harrastus näytti heti myös synkän kääntöpuolensa.

Loppuun vielä ilmakuva kentästä. Lähde: www.larcs.com.au